Taisteluvarustus
Valvoja: Ylläpito
Tässä meikäläisen viikonloppuprojekti:
Tee se itse Suomalainen Kenttälapiotasku.
Kuten jotkut teistä saattavat tietää, tai olla tietämättä, koostui puolustusvoimiemme kenttälapiokanta ennen talvisotaa enemmälti venäläisten vanhemmasta (tsaarinaika) lapiomallista, joka vastasi suuremmalti saksalaista vastinettaan. Näille lapiolle valmistettiin saksalaisten mallin mukaan kanniketta, jossa oli vain pari pientä eroavaisuutta. Sittemmin armeijan lapiokannan tullessa kirjavammaksi erillisen taskun valmistus lopetettiin ja siirryttiin käyttämään surullisenkuuluisaa jousihakahärdelliä.
Etenemisvaiheessa ja välirauhan ajalta olevissa kuvissa näitä varusesineitä näkyy laajalti, mutta kun viilleke hinkkasi tarpeeksi solisluuta niin ylimääräinen kama lensi kovin herkästi jontkan puolelle. Tästä johtuen vuoden -42 jälkeen kyseisiä vekottimia näkyi oikeastaan enää "lapioportaan miehillä" eli pioneereilla ja tykistöllä. Vetäytymisvaiheen aikaisita kuvista en ole bongannut yhtään ainoaa taskulla varustettua lapiota.
Ullakolta arvoesineitä etsiessä käsiin joutui mukavan kokoinen arkki vaalean ruskeaa parkkinahkaa, ja siitä se ajatus sitten lähti. Alla kuvia projektin nykyvaiheesta (ainoastaan solki puuttuu).
Ompelu toteutettu käsin neulomalla, joten duuni vei aikaa ja oli kohtuu v-mäistä. Reiät piti nahkaan tehdä etukäteen.

Tee se itse Suomalainen Kenttälapiotasku.
Kuten jotkut teistä saattavat tietää, tai olla tietämättä, koostui puolustusvoimiemme kenttälapiokanta ennen talvisotaa enemmälti venäläisten vanhemmasta (tsaarinaika) lapiomallista, joka vastasi suuremmalti saksalaista vastinettaan. Näille lapiolle valmistettiin saksalaisten mallin mukaan kanniketta, jossa oli vain pari pientä eroavaisuutta. Sittemmin armeijan lapiokannan tullessa kirjavammaksi erillisen taskun valmistus lopetettiin ja siirryttiin käyttämään surullisenkuuluisaa jousihakahärdelliä.
Etenemisvaiheessa ja välirauhan ajalta olevissa kuvissa näitä varusesineitä näkyy laajalti, mutta kun viilleke hinkkasi tarpeeksi solisluuta niin ylimääräinen kama lensi kovin herkästi jontkan puolelle. Tästä johtuen vuoden -42 jälkeen kyseisiä vekottimia näkyi oikeastaan enää "lapioportaan miehillä" eli pioneereilla ja tykistöllä. Vetäytymisvaiheen aikaisita kuvista en ole bongannut yhtään ainoaa taskulla varustettua lapiota.
Ullakolta arvoesineitä etsiessä käsiin joutui mukavan kokoinen arkki vaalean ruskeaa parkkinahkaa, ja siitä se ajatus sitten lähti. Alla kuvia projektin nykyvaiheesta (ainoastaan solki puuttuu).
Ompelu toteutettu käsin neulomalla, joten duuni vei aikaa ja oli kohtuu v-mäistä. Reiät piti nahkaan tehdä etukäteen.



Tomumme maassa
Nimemme kivessä
Isänmaa on vapaa!
Nimemme kivessä
Isänmaa on vapaa!
Nahan ompeleminen käsin on kyllä hermoja vaativaa hommaa ja tarpeeksi paksun nahan ompeleminen on kotikoneella (ainakin omallani) lähes mahdotonta. Itselläni oli myöskin saksalaisella lapiolle, varsin ersatz henkinen lapiokannikeprojekti joka koostui ommeltavan paksuisesta kankaasta sekä kehittävistä ideoista.
http://img26.imageshack.us/img26/7568/dscn0008a.jpg
http://img164.imageshack.us/img164/248/dscn0009.jpg
http://img26.imageshack.us/img26/7568/dscn0008a.jpg
http://img164.imageshack.us/img164/248/dscn0009.jpg
Vasten.
Varsin tyylikäs lapiotasku Ruottisella tulossa!
Lapion kantotavat ovat mietityttäneet itseäkin... harvoissa kuvissa näkyy koko lapiota, erityisesti sen taittumattoman lapion kohdalla en ole päässyt selvyyteen parhaimmasta kantotavasta. Vyön ja selän välissä se periaatteessa pysyy, mutta kävellessä se heiluu ja jossain välissä valuu tai peräti putoaa kokonaan, olipa vyö kuinka kireällä tahansa. Repun ollessa selässä sen voi sulloa poikittain repun ja selän väliin, pysyy mikäli repun viilekkeet ovat tarpeeksi kireällä. Pysyy aikansa, ellei sitten ala hiertämään selkää. Ongelmana lisäksi mm. se, että lisää koko ukon leveyttä, lapio kun on leveämpi kuin ukko + taisteluvarustus -viritelmä. Lisäksi kiväärin selässä kantaminen aiheuttaa lapion ja vintofkan yhteentörmäyksiä ja kolinaa.
Olen vierastanut tuota jousihaka-viritelmää. En ole sitä missään kuvissa nähnyt, enkä suoranaisesti epäile sen sodanaikaisuutta mutta... noh, kaipa se on sota-aikaiseksi uskottava, noin rujoa keksintöä on tuskin kyetty muualla kuin sota-ajan Suomessa tekemään. Sillä lapion saisi "kivasti" vyölle roikkumaan, mutta äkkiseltään ajateltuna se heiluisi ja pyörisi siinä holtittomasti. Fiksuin ajatus, jota en ole kyennyt kuitenkaan vielä toteuttamaan, on lapion niittaaminen repun kylkeen irtohihnoilla. Törmäsin semmoiseen ongelmaan, että käytössäni olevissa SA-Int irtoremmeissä ei ollut tarpeeksi reikiä että lapion olisi saanut kireästi repun kylkeen kiinni, eikä toisaalta käsillä ollut nahkapaskaa jolla olisi saanut pari lisäreikää tekaistua.
Ehkäpä autenttisin ratkaisu on tehdä kuten jermut rintamalla ja nakata tuo koko lapio kuormastoon tai ojan pohjalle
Lapion kantotavat ovat mietityttäneet itseäkin... harvoissa kuvissa näkyy koko lapiota, erityisesti sen taittumattoman lapion kohdalla en ole päässyt selvyyteen parhaimmasta kantotavasta. Vyön ja selän välissä se periaatteessa pysyy, mutta kävellessä se heiluu ja jossain välissä valuu tai peräti putoaa kokonaan, olipa vyö kuinka kireällä tahansa. Repun ollessa selässä sen voi sulloa poikittain repun ja selän väliin, pysyy mikäli repun viilekkeet ovat tarpeeksi kireällä. Pysyy aikansa, ellei sitten ala hiertämään selkää. Ongelmana lisäksi mm. se, että lisää koko ukon leveyttä, lapio kun on leveämpi kuin ukko + taisteluvarustus -viritelmä. Lisäksi kiväärin selässä kantaminen aiheuttaa lapion ja vintofkan yhteentörmäyksiä ja kolinaa.
Olen vierastanut tuota jousihaka-viritelmää. En ole sitä missään kuvissa nähnyt, enkä suoranaisesti epäile sen sodanaikaisuutta mutta... noh, kaipa se on sota-aikaiseksi uskottava, noin rujoa keksintöä on tuskin kyetty muualla kuin sota-ajan Suomessa tekemään. Sillä lapion saisi "kivasti" vyölle roikkumaan, mutta äkkiseltään ajateltuna se heiluisi ja pyörisi siinä holtittomasti. Fiksuin ajatus, jota en ole kyennyt kuitenkaan vielä toteuttamaan, on lapion niittaaminen repun kylkeen irtohihnoilla. Törmäsin semmoiseen ongelmaan, että käytössäni olevissa SA-Int irtoremmeissä ei ollut tarpeeksi reikiä että lapion olisi saanut kireästi repun kylkeen kiinni, eikä toisaalta käsillä ollut nahkapaskaa jolla olisi saanut pari lisäreikää tekaistua.
Ehkäpä autenttisin ratkaisu on tehdä kuten jermut rintamalla ja nakata tuo koko lapio kuormastoon tai ojan pohjalle

Noissa nahantyöstöhommissa kannattaa häiritä paikallista suutaria.
Eivät varmasti ota ompeluhommista ku muutaman hassun euron, mikäli roippeet on valmiiksi leikattu.
Suomalaisen korpisoturin varustus on muutenki elänyt tilanteen mukaan. Jos esim. joku tehtävä on kestäny vaikkapa päivän niin tuskin on paljon muuta raahattu mukana ku ase, ammukset vyötaskuissa, puukko ja leipälaukku, jossa päivän eväät ja jotain muuta pientä sälää.
Korpisoturi on aina löytänyt metsästä vettä . Muu omaisuus on ollu repussa tai kiinni siinä millon missäki tukiasemassa tai joukkueen/komppanian kuormastossa.
Ite teetätin suutarilla, joskus 90-luvulla vanhanmalliset kumiteräsaappaat, joitten malli ei varmasti oo muuttunu sitte 40-luvun. (pitää rasvattuna vettä , eikä hikoa niinku kumisaapas) Hintakaan ei ollu paha. Korpisoturille oli kova sana saada kumisaappat käsiinsä .(lue. jalkoihin)
Eivät varmasti ota ompeluhommista ku muutaman hassun euron, mikäli roippeet on valmiiksi leikattu.
Suomalaisen korpisoturin varustus on muutenki elänyt tilanteen mukaan. Jos esim. joku tehtävä on kestäny vaikkapa päivän niin tuskin on paljon muuta raahattu mukana ku ase, ammukset vyötaskuissa, puukko ja leipälaukku, jossa päivän eväät ja jotain muuta pientä sälää.
Korpisoturi on aina löytänyt metsästä vettä . Muu omaisuus on ollu repussa tai kiinni siinä millon missäki tukiasemassa tai joukkueen/komppanian kuormastossa.
Ite teetätin suutarilla, joskus 90-luvulla vanhanmalliset kumiteräsaappaat, joitten malli ei varmasti oo muuttunu sitte 40-luvun. (pitää rasvattuna vettä , eikä hikoa niinku kumisaapas) Hintakaan ei ollu paha. Korpisoturille oli kova sana saada kumisaappat käsiinsä .(lue. jalkoihin)
Löysinpä oudon kypärän Seppo Satamon "Harmaat Pataljoonat" kirjasta ja skannasin sen muidenkin ihmeteltäväksi. Mikäs ihmetys on vasemmanpuoleisella ukolla päässään?

Nenäsuojuksesta päätellen taistelija on saanut Viipurin varikolta Knut Possen aikaisen kypärän päähänsä
.
EDITEDIT: vaihdoin linkin kuvaan ja rajasin sitä hieman.

Nenäsuojuksesta päätellen taistelija on saanut Viipurin varikolta Knut Possen aikaisen kypärän päähänsä

EDITEDIT: vaihdoin linkin kuvaan ja rajasin sitä hieman.
Viimeksi muokannut Kyrö, 13 Joulu 2013, 22:41. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kirov
Re: Taisteluvarustus
Luulis että jenkkilässä tällä olis vähän enemmän hintaa... Hieno takki.
http://www.stewartsmilitaryantiques.com ... y=Uniforms
http://www.stewartsmilitaryantiques.com ... y=Uniforms
Если завтра война.
Re: Taisteluvarustus
Mitenkäs miehistön karvalakissa on nauhat joilla läpät sidotaan toisiinsa? Onko nauhat ommeltu pintaan läppien sisäpuolelle vai turkiksen ja sarkakankaan sauman sisälle? Kuvia kiitos, jos joku omistaa alkuperäisen.
Kirov
Re: Taisteluvarustus
Miten minulla on sellainen muistikuva, ettei miehistölakeissa edes ollut nauhoja...
No, sama hämärä muistikuva kertoi, että nauhat olisivat kankaiden välissä, eli "sauman sisällä".
No, sama hämärä muistikuva kertoi, että nauhat olisivat kankaiden välissä, eli "sauman sisällä".
Re: Taisteluvarustus
Petteri Leinon Asepuku m/36 kirjassa kerrotaan m/39 turkislakista sivulla 78:
"Päällystön ja vakinaisen alipäällystös turkislakkien sivukappaleet kiinnitettiin lakin sivuihin joko hakasilla tai painonapeilla. Asevelvollisen alipäällystön ja miehistön turkislakin sivukappaleet kiinnitettiin toisiinsa niiden korkeimpiin kohtiin ommelluilla nauhoilla, jolloin sivukappaleet kaartuivat lakin päällisen yli."
Eli kyllä ne narut tarttis lakkiin ommella ettei tule herroilla sanomista
.
"Päällystön ja vakinaisen alipäällystös turkislakkien sivukappaleet kiinnitettiin lakin sivuihin joko hakasilla tai painonapeilla. Asevelvollisen alipäällystön ja miehistön turkislakin sivukappaleet kiinnitettiin toisiinsa niiden korkeimpiin kohtiin ommelluilla nauhoilla, jolloin sivukappaleet kaartuivat lakin päällisen yli."
Eli kyllä ne narut tarttis lakkiin ommella ettei tule herroilla sanomista

Kirov
Re: Taisteluvarustus
Kuten sanoin, hämäriä muistikuvia 

Re: Taisteluvarustus
No ne nauhat ommellaan siis sen turkiksen ja sarka/lumppu tms. kankaan väliin, noin siis pikaisesti tutkittuna.
Re: Taisteluvarustus

Oisko tämä 1937 niinkuin leiman tulkitsin? 19(näyttää 3)7 , täsmäisi hyvin kun vaari-vainaa antoi minulle aikoinaan pyhämanttelinsa jonka sain 1937 päästyään suorittamasta asevelvollisuutta.Samalla antoi tuon laukun , se on aika rähjääntynyt reissussa.
Toin tänään vanhempien luota vanhat romuni ja nämä olivat siellä
Re: Taisteluvarustus
Aivan tavallinen KSS kaasunaamarilaukku, saattoipa noita joskus rintamallakin näkyä.
Kirov
Re: Taisteluvarustus
Tavallinen ehkä teille mutta minulle sillä on tunnearvoa , Olen sillä pienenä monet sotaleikit leikkinyt ja nyt kun tietää että se on ollut vaari-vainaan niin laitan seinälle ajanmukaiseen naulakkoon 
Jokatapauksessa ajattelin että selviää täällä sen enempiä tutkimatta , kiitti

Jokatapauksessa ajattelin että selviää täällä sen enempiä tutkimatta , kiitti
Re: Taisteluvarustus
Enpä nyt oikein järkevämpääkään paikkaa kysymykselle keksinyt joten heitän tänne. Eli eli ketkäs kantoivat noita suomalaisia hyppymiinoja ja olivatko ne kuinka yleisiä? Kun itsellä sattuu olemaan yksi minkä vaarivainaa sai jostain palkintona 1960. Päällä leimat 157 1940 23.
Re: Taisteluvarustus
Hyppymiinojen ahkerimmat kantajat olivat luonnollisesti pioneerit (aiemmin osa teknisiä joukkoja) mutta myös tavallisella jalkaväellä on perustaito rakentaa miinoitteita. Suuria miinoitteita rakennettiin asemasodan aikana etenkin Vienan karjalan korpimetsiin, joissa rintamalinja oli paikoin hyvinkin harvaa.
Käsittääkseni polkumiinat olivat kuitenkin pääasiallinen miinatyyppi jalkaväkeä vastaan. Putkimiinoja käytettiin lähinnä polkujen ja hiihtourien varressa sekä asemien katvealueilla. Hyppymiinat taas olivat erittäin tehokkaita mutta melko kalliita vaihtoehtoja.
Käsittääkseni polkumiinat olivat kuitenkin pääasiallinen miinatyyppi jalkaväkeä vastaan. Putkimiinoja käytettiin lähinnä polkujen ja hiihtourien varressa sekä asemien katvealueilla. Hyppymiinat taas olivat erittäin tehokkaita mutta melko kalliita vaihtoehtoja.
Vannoivat näin pojat urheat siellä:Orjuus pois, taikka menköön henki,niinkuin mennyt on isienkin,
kunnia kuolla on vapauden tiellä. Tää vala on murtumaton.
kunnia kuolla on vapauden tiellä. Tää vala on murtumaton.
-
- Viestit: 16
- Liittynyt: 08 Maalis 2009, 11:05
- Paikkakunta: Salo
Re: Taisteluvarustus
Kuinkas hyvin nuo saksalaiset WW2-taskut soveltuvat jatkosodan suomalais-settiin?
Re: Taisteluvarustus
Saksalaiset WW1-patruunataskut soveltuvat kyllä.
Re: Taisteluvarustus
Hei , tietääks joku saako Euroopasta reprona sakujen ww1-leipälaukkua?
Re: Taisteluvarustus
Ostat vaan ww2 mallin ja nappaat toisen pullonkannikeremelin pois 

Tomumme maassa
Nimemme kivessä
Isänmaa on vapaa!
Nimemme kivessä
Isänmaa on vapaa!
Re: Taisteluvarustus
Vannoivat näin pojat urheat siellä:Orjuus pois, taikka menköön henki,niinkuin mennyt on isienkin,
kunnia kuolla on vapauden tiellä. Tää vala on murtumaton.
kunnia kuolla on vapauden tiellä. Tää vala on murtumaton.
Re: Taisteluvarustus
Herätellään hieman, kyselin muutama vuosi (ja tässä ketjussa muutama viesti sitten) hassun kypärän alkuperästä. Osaako joku sanoa edelleenkään että mikä/mistä moinen potta on peräisin?
Kirov
Palaa sivulle “Suomen aseistus ja varustus”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija